Petri Minkkinen Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia

Merkelistä, Putinista ja Nord Stream -kaasuputkista

  • Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat Mesebergissä, kuva: John MacDougall /AFP, lähde: HS, 18.8.2018
    Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat Mesebergissä, kuva: John MacDougall /AFP, lähde: HS, 18.8.2018
  • Nord Stream I ja II -reittikartta, Lähde: Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018
    Nord Stream I ja II -reittikartta, Lähde: Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018
  • Suursaari Suomenlahdella, Lähde Verkkouutiset, 22.3.2018
    Suursaari Suomenlahdella, Lähde Verkkouutiset, 22.3.2018

Mitä Saksan ja Venäjän johtajien tapaamiset merkitsevät näiden maiden välisten suhteiden ja Nord Stream -kaasuputkien kannalta? Mitä vaikutusta Donald Trumpin Nord Stream -kritiikillä on? Entäpä mikä on Suomen rooli Nord Stream I ja II -hankkeissa ja miten ne vaikuttavat Itämeren ja Suomen turvallisuustilanteeseen?

Helsingin Sanomat (HS) uutisoi Angela Merkelin ja Vladimir Putinin tapaamisesta kolmena päivänä perättäin, perjantaista sunnuntaihin 17.8.–19.8.2018. Saksan ja Venäjän suhteiden ohella tapetilla oli Nord Stream II -kaasuputki, jota tarkasteltiin kaikissa kolmessa artikkelissa.

HS (18.8.2018) toteaa, että ”Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.” Robert Bosch -keskuksen johtaja Stefan Meisterin näkemyksiin tukeutuva HS (17.8.2018) kertoo, että Donald Trumpin politiikka ”yhdistää nyt Merkelin ja Putinin uudella tavalla” ja he ovat ”ymmärtäneet, että uudessa kansainvälisen politiikan tilanteessa heidän on puhuttava keskenään”.

Meister arvelee, että heidän tapaamisensa on signaali siitä, ”että Saksa ja Venäjä eivät anna Trumpin vaikuttaa suhteisiinsa.”

Entäpä sitten Nord Stream II -kaasuputki?

HS (17.8.2018) jatkaa toteamalla että ”Trump vastustaa Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkea”, joka on tärkeä hanke Saksalle ja Venäjälle. Stefan Meisterin näkemyksen mukaan ”Trump käyttää kaasuputkea kauppapolitiikassaan painostaakseen Saksaa.” HS jatkaa, että Trumpin heinäkuun Nato-kokouksessa ilmaisema arvio on, että Saksa on Venäjän vanki kaasuputken takia.

Edelleen, HS (17.8.2018) esittää, että ”Nord Streamilla painostus myös jatkuu. Yhdysvallat saattaa kytkeä seuraavien kuukausien aikana kaasuputken uusiin” Skripal-tapauksen johdosta asetettaviin Venäjä-pakotteisiinsa. Stefan Meister puolestaan katsoo, että ”Yhdysvallat voi pysäyttää Nord Stream 2 -hankkeen, jos siihen liittyvät yritykset joutuvat pakotelistalle.”

Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream I

Karjala-aiheisessa kirjassani (Minkkinen 2012, 187–189) tarkastelin Nord Stream I -kaasuputkea osana historiallisia saksalais-venäläisiä suhteita ja niiden vaikutuksia Suomelle:

”Saksan ja Venäjän välinen yhteistyö on historiallisesti tuot­tanut ongelmia Suomelle, kuten vuoden 1939 Molotov-Rib­bentrop -sopimuksen tapauksessa, mutta myös myönteisiä vaikutuksia, kuten maan itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.”

Toin myös esiin kaasuputkeen liittyvät ongelmat, virallisen Suomen ongelmallisen suhtautumisen siihen sekä Nord Stream I -hankkeeseen kohdistuneen kritiikin ja siihen liittyvän vastatoimenpiteen.

Muistutin myös, että ”Pääosin venäläisessä ja saksalaisessa omistuksessa oleva yhtiö Nord Stream on rakentamassa annektoidusta Karjalasta Saksaan ulot­tuvaa merenalaista kaasuputkea, joka kulkisi Suomenlahtea ja Itämerta pitkin ja myös Suomen aluevesien kautta.”

Totesin kaasuputkeen liittyen, että ”jotta voisimme parantaa saksalais-venäläisiä suhteita ja energiaturvallisuutta, kuten myös taloudellista yhteistyötä, tämä voitaisiin toteuttaa kestä­vämmällä tavalla Karjalan palautuksen myötä.”

Jo tätä ennen olin nostanut esiin, että annektoidun Karjalan laillisia suomalaisia ja karjalaisia maanomistajia edustavan asianajaja Kari Silvennoinen on kaasuputkeen liittyvien toimenpiteidensä yhteydessä todennut, että kaasuputken hintana on Karjalan palauttami­nen ja täydellinen kompensaatio suomalaisille maanomistajil­le.

Viipurista Saksan Greifswaldiin linjatun Nord Stream I:n olemassaolo voitaisiin tässä tapauksessa perustella sillä, että Suomen aluevesien kautta kulkeva ja Suomen alueelta lähtevä kaasuputki voitaisiin pitää rauhantahtoisten ja rehellisinä tunnettujen suomalaisten valvonnassa.

Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream II

Nordstream II -kaasuputki puolestaan kulkisi Inkerinmaan Laukaansuusta (Ost-Luga) Greifswaldiin Saksaan (katso oheinen karttakuva). Venäjällä on toki oikeus halutessaan siirtää myös itämerensuomalaisten perinteinen asuinalue Inkerinmaa Suomen suvereniteetin piiriin, mutta Pietarin kaupungin olemassaolon takia se lienee epätodennäköistä.

Suomen kansainväliseen energiayhteistyöhön on Nord Stream I -hankkeen ohella liittynyt useita muita kiistanalaisia hankkeita, kuten Fennovoiman ja Rosatomin Hanhikivi 1 -ydinvoimahanke. Myös Fortum hankittiin sen osakkaaksi kimurantin kotimaisen omistajuuden hankintaoperaation yhteydessä.

Kun Fortum lähti tavoittelemaan myös saksalaista energiayhtiötä Uniperia, tätä hanketta pidettiin arveluttavana, koska Fortumista tulisi ”samalla välillisesti Uniperin omistuksen kautta kiistanalaisen Itämeren alittavan kaasuputkihankkeen, Nord Stream 2:n, suurrahoittaja” (Maaseudun tulevaisuus, 21.9.2017). Uniper liitettiin Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (Arvopaperi, 26.6.2018).

HS (18.8.2018) muistuttaa, että ”Nord Stream 2 käsittää kaksi rinnakkaista noin 1 200 kilometrin merenalaista kaasuputkilinjaa Venäjän ja Saksan välillä. Suomen talousvyöhykkeellä putket kulkisivat noin 374 kilometriä.”

Tämä on varsin pitkä matka, vaikka se onkin lyhyempi kuin Suomen ja Venäjän välinen 1340 kilometrin maaraja. Toisaalta se on selvästi pidempi kuin 313 kilometrin ajomatka Pariisista Brysseliin A1 ja E19 -teiden kautta (katso Google Map).

Kaasuputkien eri lähtöpaikoista huolimatta ne molemmat kulkisivat Suomen talousvesillä. Tätä on hyvä miettiä erityisesti nyt kun on kulunut 50 vuotta siitä kun Neuvostoliitto ja muutamat Varsovan liiton maat tekivät sotilaallisen invaasion (Operaatio Tonava) Prahaan aamuyöllä tiistain ja keskiviikon 20.8.–21.8.1968 välisenä yönä.

Virallinen Suomi ei tuominnut tätä Prahan kevään päättänyttä aggressiota ja tiedotusvälineet pääosin peesasivat. Suomi ei ole myöskään kritisoinut eikä vastustanut Nord Stream -kaasuputkia vaan on antanut luvan Suomen talousvesien käyttöön myös Nord Stream II:n tapauksessa. Ikävä kyllä myös huomattavasti kriittisempi Ruotsi on päättänyt sallia talousvesiensä käytön tähän tarkoitukseen.

Venäjä on järjestänyt vuonna 2018 kaksi sotaharjoitusta aikaisemmin Suomelle kuuluneessa Suursaaressa, joka on reilun 30 kilometrin päässä Kotkasta. Maaliskuussa harjoittelivat Venäjän erikoisjoukot Suursaaressa ja reilun 60 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevassa Tytärsaaressa (Verkkouutiset, 22.3.2018). Heinäkuussa Suursaaressa harjoittelivat Venäjän laskuvarjojoukot ja harjoituksista tiedotettiin lähellä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin tapaamista (HS, 11.7.2018).

On täysin mahdollista, että näissä ja muissa Venäjän sotaharjoituksissa harjoiteltiin myös Suomen talousvesillä sijaitsevan Nord Stream I:n ja suunnitellun Nord Stream II:n suojaamista.

Vladimir Putin on jo paljon aikaisemmin todennut, ”että Venäjä aikoo käyttää Itämeren laivastoaan Itämeren kaasuputken rakentamiseen ja vartiointiin”. Jo tuolloin vuonna 2007 kerrottiin ”kaasuputkiyhtiön merenpohjaan asettamista antureista, joiden epäillään mahdollisesti muodostavan riskin Ruotsin maanpuolustukselle.” Kaasuputken rakentajat olivat saaneet luvan asettaa antureita tutkimustarkoitukseen myös Suomen aluevesille. (Taloussanomat, 17.1.2007.)

Venäjän sotilasoperaatio Suomen talousvesillä olisi luonnollisesti tuomittavaa, puhumattakaan sotilasoperaatiosta Suomen aluevesillä.

Putinin Venäjällä on viimeaikoina puhuttu myönteiseen sävyyn vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta. Tiedotusvälineissä ja jopa ulkoministeri Sergei Lavrovin taholta on yritetty jälleen kyseenalaistaa se, että Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton tekoa (Iltalehti, 11.8.2017 & Ilta-Sanomat, 15.1.2018).

Historian valossa ei ole lainkaan vaikeaa ajatella, että Venäjä keksisi jonkun Mainilan laukausten kaltaisen tekosyyn hyökätä sotilaallisesti Suomeen, esimerkiksi Nord Stream -kaasuputkeen liittyvän. Venäläiset ovat hyvin kokeneita, taitavia ja lahjakkaita tällaisten tekosyiden innovoinnissa.

Hyvät suhteet hyvästä

On toki suotavaa, että hyvät suhteet vallitsevat eri maiden välillä; esimerkiksi Suomen ja Venäjän, Suomen ja Saksan sekä Saksan ja Venäjän. HS (18.8.2018) on todennut, kuten jo havaitsimme, että ”Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.”

Pehmentyminen pitää sisällään lähentymisen, mikä tarkoittaa tiettyä parantumista. Maiden väliset suhteet voivat parantua monella tavalla ja edellä kerroin, että Saksan ja Venäjän välisellä yhteistyöllä on ollut niin negatiivisia kuin positiivisiakin vaikutuksia Suomelle.

Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on tavattu korostaa päättäjien henkilösuhteiden tärkeyttä. On hyvä muistaa, että Angela Merkel oli ennen Saksan yhdistymistä itäsaksalainen ja Vladimir Putin oli KGB:n tehtävissä Itä-Saksassa vuosina 1985–1990. Jollei sitten muuta vakavampaa, niin voi ainakin ajatella, että tiedustelumies Putin tuntee ex-itäsaksalaisten mielenmaiseman.

HS (19.8.2018) toteaa, että ”Suomi seuraa hyvin tarkkaan Merkelin ja Putinin suhdetta”. Muun muassa edellisen valossa – ja muutenkin pidän – tätä suotavana.

Mutta kuten tavataan sanoa, vaikkakin eri järjestyksessä, pelätään pahinta, mutta toivotaan parasta. Ja toimitaan sen parhaan puolesta, unohtamatta pahimman mahdollisuutta.

Petri Minkkinen

P.S. Hyvää itsenäisyyden palauttamisen 27-vuotispäivää 100-vuotiaalle Virolle eli Eesti Vabariigille tänään 20.7.2018.

Lähteet:

– Arvopaperi, 26.6.2018, ”Fortum: Uniper-kauppa päätökseen, raportointi alkaa vuoden neljännellä neljänneksellä” (Maija Vehviläinen), https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298

– Google Map, https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0

– HS, 11.7.2018, ”Venäjän armeija kertoo pitäneensä harjoituksen Suursaarella – Puolustusvoimat ei kommentoi. Armeijan laskuvarjojoukot harjoittelivat saarelle laskeutumista” (Johanna Juupaluoma), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html

– HS, 17.8.2018, ”Merkel ja Putin tapaavat tänään jo toistamiseen kesän aikana – syynä Trumpin politiikka. Saksa palaa askeleen kohti hyvin käytännöllistä Venäjä-politiikkaa, muttei tingi pakotteista” (Anna-Liina Kauhanen), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a

– HS, 18.8.2018, ”Putin puolusti venäläistä kaasua tapaamisessa Saksan Merkelin kanssa. Maiden johtajat tapasivat toistamiseen lyhyen ajan sisällä” (Petteri Tuohinen), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389

– HS, 19.8.2018, ”Kumpi vie, Putin vai EU? – Paine saada Syyriaan vakaus muuttaa Saksan Venäjä-politiikkaa. Vakava huoli uudesta pakolaiskriisistä vaikuttaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Venäjä- ja Syyria-politiikkaan, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen”, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249

– Iltalehti, 1.8.2017, ”Venäläinen televisiokanava väittää: ’Suomi ampui Mainilan laukaukset’” (Julia Saario), https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml

– Ilta-Sanomat, 15.1.2018, ”Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei halunnut antaa suoraa vastausta kysymykseen, kuka ampui Mainilan laukaukset 1939 ja kuka aloitti talvisodan” (Arja Paananen), https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html

Maaseudun tulevaisuus, 21.9.2017, ”Fortumista tulee Uniper-kaupan toteutuessa kiistanalaisen Nord Stream 2 -kaasuputken suurrahoittaja” (Kimmo Lundén), https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891

– Minkkinen, Petri (2012) Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava)

- Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018, http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/

– Taloussanomat, 17.1.2007, ”Venäjällä on antureita myös Suomen vesillä” (Kalle Schönberg), https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html

– Verkkouutiset, 22.3.2018, ”Venäjän erikoisjoukot harjoittelivat Suomenlahdella 30 kilometrin päässä Kotkasta” (Kasperi Summanen), https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/

Kuva ja karttojen lähdetiedot:

”Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat samaan aikaan kun valokuvaajat ikuistivat johtajien tapaamista Mesebergissä lauantaina”, kuva: John MacDougall /AFP, HS 18.8.2018

Nord Stream I ja II -reittikartta, Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018

– “Suursaari Suomenlahdella”, Verkkouutiset, 22.3.2018 (Google Earth -pohjainen)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Donald Trump on politiikallaan eristämässä USA:ta muusta maailmasta. Tästä syystä pidän Trump'ia USA:n parhaana presidenttinä ainakin sitten toisen maailmansodan. USA:n tavalliset tallaajat tietysti kärsivät hänen politiikastaan, mutta jos muu maailma saa jäädä rauhaan USA:n öykkäröinniltä, niin se on sen arvoista.

Tuo USA:n eristäytyminen näkyy muun muassa EU:n, Venäjän, Kiinan, Turkin, Intian ym. keskinäisten suhteiden tiivistymisenä sekä USA:n dollarin roolin heikentymisenä maailmankaupassa.

Kaikki tuo on erittäin positiivista kun otetaan huomioon, että USA on ollut ainakin toisesta maailmansodasta lähtien maailman roistovaltio numero 1, joka on tappanut miljoonia ihmisiä oikeuttamattomissa sodissa kumotessaan demokraattisesti valittuja hallituksia eri puolilla maailmaa ja pystytellessään oikeistodiktatuureja sinne tänne.

USA on myös pääsyyllinen nykyiseen poliittiseen terrorismiin maailmassa.

Nykyaikainen poliittinen terrorismi on pitkälti Yhdysvaltojen luomus

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Heippa Janne,

Kiitos kommentista. Se menee ehkä enemmän Trumpin presidenttiyden ja USA:n maailmanpoliittisen roolin arvioimisen puolelle kuin kirjoitukseni olisi antanut mahdollisuuksia. Vaikka Trumpin politiikka ja lausunnot olivat mukana, blogitekstini painopiste oli selkeästi enemmän Euroopan eli Uralin länsipuolisen Euraasian osan asioissa.

Trumpin politiikkaa on kritisoitu mielestäni liikaa mutu-tuntumalla ja ideologisesti. Itse en ole pitänyt Trumpin persoonasta enkä hänen tyylistään siitä lähtien kun 1980-luvulta lähtien tulin tietoiseksi niistä. Siitä huolimatta hänen presidenttikauttaan arvioitaessa olisi suotavaa, että niin kriitikot kuin kehujat tuntisivat paremmin Yhdysvaltain ulkopolitiikan historiaa ja Trumpin politiikkojen kytkeytymistä myös aivan eri tahojen - kuten yhdysvaltalaisten ja kansainvälisten/globaalien uusliberalismi-kriittisten kansalaisjärjestöjen 1980-luvulta lähtien - esittämiin tavoitteisiin.

Olen hyvin tietoinen siitä, että Yhdysvaltain ulko- ja maailmanpolitiikka on ollut perin raadollista niin ennen kuin jälkeen vuosien 1939-1945 sota-aikaa. Toisaalta USA:n politiikka on yleensä ollut - yleensä myös samanaikaisesti - eri tavoin idealistista ja hyvää tarkoittavan messianistista. Vaikka USA oli post-1945 maailmassa selvästi voimakkain supervalta, aika oli kuitenkin sellaista, että USA jakoi maailmanvaltaa ja kamppaili siitä Neuvostoliiton kanssa. Ei voitane väittää, että NL:n politiikka olisi ollut vähemmän raadollista kuin USA:n, tai vähäisempien valtojen kuten Ranska ja Iso-Britannia. Olen mielestäni kantanut korteni kekoon USA:n kansainvälisen politiikan kriitikkona, esimerkiksi väitöskirjassani "KAKTUS, Bush ja Pohjois-Amerikan tulevaisuus. Kriittinen avointen historiallisten kontekstien tutkimus ja muutoksellinen politiikka", jonka tiedot löydät halutessasi esimerkiksi osoitteesta http://www.kaktusyhdistys.fi/.

Mielestäni USA:n eristaytymistä liioitellaan nyt, kuten sitä liioiteltiin viime vuosisadan alun isolationistisen politiikan yhteydessä. USA:n kaltainen taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen ja sotilaallinen suurvalta ei yksinkertaisesti voi eristäytyä muusta maailmasta; heidän kullostenkin presidenttien ja hallintojen valinta oman edun ajamiseen enemmän eristäytymällä/kytkentöjen luonnetta muuttamalla tai enemmän "globalistisella" politiikalla vaan sattuu vaihtelemaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuo USA:n roolin esiinnostaminen motivoitui sillä, että pidän sitä tärkeänä tekijänä muiden maiden (Saksa/EU<->Venäjä) keskinäisissä suhteissa.

"Ei voitane väittää, että NL:n politiikka olisi ollut vähemmän raadollista kuin USA:n, tai vähäisempien valtojen kuten Ranska ja Iso-Britannia."

Minusta sellaisen väitteen, että NL olisi ollut politiikaltaan vähintään yhtä raadollinen kuin USA, puolustaminen asiallisin argumentein olisi äärimmäisen vaikeaa. Minä en ainakaan ole koskaan sellaisia argumentteja nähnyt.

"Kommunismin mustaan kirjaan" vedotaan usein ja mainitaan 100 miljoonaa kuolonuhria. Vaikka tuo pitäisi paikkansa, se olisi vain kalpea aavistus niistä vuosittaisista 10 miljoonasta kuolonuhrista, joita kapitalismi on tuottanut jo vuosikymmeniä ja tuottaa edelleen. Kyse on kehitysmaissa nälkääntapettavista ihmisistä, jotka kuolevat vain siksi, että heillä ei ole rahaa -- ei siksi, että maailmassa ei olisi ruokaa tarpeeksi.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen Vastaus kommenttiin #3

Heippa taas Janne,

Toki USA vaikuttaa ja yrittää vaikuttaa Saksan, EU:n ja Venäjän suhteisiin, käyhän se esiin myös artikkelistani. Silti juttuni painopiste oli enemmän Atlantin tällä puolella.

Tuosta NL:n roolista olen eri mieltä, esimerkiksi meillä suomalaisilla ja karjalaisilla ja muilla suomensukuisilla kansoilla ja heimoilla on kokemusta neuvostoliittolaisten toteuttamista kansanmurhista, Gulag-keskitysleireistä, pakotetuista väestönsiirroista ja sotilaallisesta aggressiosta. Eikä NL:n politiikan raadollisuus päättynyt Stalinin kuolemaan, vaikka se lientyikin.

En nyt lähde tässä kapitalismi-kommunismi -keskusteluun, luvut ovat isoja kummassakin tapauksessa. Kapitalismin osalta tosin riippuu paljon siitä, kuinka kapitalismi määritellään. Voidaanko esimerkiksi Amerikkojen valloitus ja kolonisointi laskea mukaan kapitalismin uhrien luetteloon - tosin sen isoja lukuja suurensi paljon tahaton vanhan maailman tautien vieminen Amerikkaan? Ja silloin kun länsieurooppalaiset kolonisoivat Amerikan, Moskovan Venäjä laajentui ja kolonisoi itäiset muiden kansojen alueet aina Tyynellemerelle saakka.

Kun puhutaan kolmannesta maailmasta tai kehitysmaista, täytyy muistaa, että USA ja kapitalistinen länsi eivät olleet ainoat ko. maiden riistäjät. Neuvostoliittohan kilpaili USA:n kanssa siitä, kumpi saa nämä usein entiset siirtomaat ideologiansa ja vaikutusvaltansa piiriin. Kyllä myös NL:n vaikutuspiirissä olevissa kehitysmaissa nähtiin nälkää ja kuoltiin väkivaltaisesti.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

On niin asiapitoinen avauspläjäys, että tuohon joutuu perehtymään muutamaankin kertaan, ajatuksella.
Yksi ulottuvuus pinnallisella tarkastelulla puuttuu: Oli muuan Lipponen...

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Hei Martti,

Kiitos myönteisestä kommentistasi. Käsittelin Paavo Lipposen roolia artikkelissa mainitussa Karjala-aiheisessa kirjassani (s. 187). Huomioin muun muassa sen, että virolaiset pitivät Lipposta petturina, koska hän toimi Nord Stream-yhtiön neuvonantajana. Tästä blogiartikkelista jätin sen pois osittain siksi, että en venyttäisi tekstiä liikaa. Olen tietoinen myös siitä, että erinäiset tahot ovat esittäneet, että Lipposella on muitakin menneisyyden varjoja suhteissaan Neuvostoliittoon ja Itä-Blokkiin. Ja toisaalta myös CIA-kytkyjä on arveltu olleen.

Toimituksen poiminnat