Macronin pakolais-/maahanmuuttovirastosuunnitelma

Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti tiistaina 26.9.2017 suuren EU:n liittovaltiokehitystä edistävän suunnitelmansa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti Macronin pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyviä näkemyksiä, jotka esitettiin vielä toistaiseksi – ainakin julkituodussa puhunnassa – varsin yleisellä tasolla.

Joka tapauksessa on selvää, että jo Macronin puhe Euroopan pakolaisvirastosta (Office européen de l’asile, European Asylum Office), jonka tulisi ”harmonisoida käytäntöjä”, tarkoittaisi maahanmuuttoasioiden lisääntyvää siirtämistä jäsenvaltiotasolta EU:n asteittain rakenteilla olevalle liittovaltiotasolle.

Käytännössä se tarkoittaa valtiosuvereniteetin keskeisen kulmakiven – valtion oikeus päättää keitä sen alueella saa elää ja asua – lisääntyvää siirtämistä ylikansalliselle liittovaltiotasolle. Ranskalaiset ovat tunnetusti poliittisen puhunnan mestareita eli he hallitsevat taidon piilottaa todelliset tavoitteensa kauniiden sanojen taakse. Toisin sanoen, ranskalaiset hallitsevat vedätyksen – vai hallitsevatko sittenkään?

On siis olennaista, että suomalaiset tiedostavat, että kuten Dublin-neuvotteluiden, myös Macronin aloitteen tavoitteena on lisätä maahanpyrkijöiden pakkovastaanottoa EU:n jäsenmaissa ja näin ollen myös Suomessa. Myös suomalaisten poliitikkojen tulee tiedostaa tämä ja vastustaa pakkovastaanottopolitiikkaa jo heti torstain-perjantain 28.9.–29.9.2017 EU-kokouksessa (Digital Summit) Tallinnassa.

Macronin kannatus ja Saksan malli

Emmanuel Macron valittiin Ranskan presidentiksi vasta vaalien toisella kierroksella, jolloin äänestysvilkkaus oli ranskalaisittain alhainen eli 75 prosenttia. Tyhjiä ja hylättyjä ääniä oli poikkeuksellisen paljon ja Macron sai 66,1 prosenttia äänistä. ”Näin ollen ranskalaisista kolmasosa ei äänestänyt presidentinvaalien ratkaisevassa kierroksessa lainkaan tai jätti hylätyn äänestyslipukkeen. Vastaavaa ei ole tapahtunut Ranskassa liki 50 vuoteen.” (Keskisuomalainen, 8.5.2017.)

Macronin todellinen kannatus on vähäisempää kuin juhlahumussa haluttiin ja halutaan tunnustaa, niin Ranskassa kuin EU-piireissä. Tapaus Donald Trumpin ja Brexitin jälkeen äänestäjät eivät halunneet riskeerata äänestämällä valtaan Marine Le Peniä. Arvelin jo silloin, EU-strikes-back-kouhotuksesta huolimatta, että kyseessä oli vain kansallismielisempien puolueiden tilapäinen notkahdus.

Tiistaina 26.9.2017 pitämänsä pitkän puheensa ranskankielisessä versiossa (englanniksi on vain tiivistelmä) Macron ilmoittaa ottavansa mallia Saksasta ja sen tehokkaasta maahanmuuttopolitiikasta.

Siis juuri siitä politiikasta, joka sai Angela Merkelin CDU-puolueen kärsimään 8,5 kannatusprosenttiyksikön tappion, ja jonka johdosta Merkelin politiikkaa vastustava Vaihtoehto Saksalle (AfD) sai vaalivoiton ja sen myötä edustuksen Saksan liittopäiville.

Ranska esimerkkinä, Schumanin vanavedessä kohti liittovaltiota

Macron haluaa, että Ranska toimii esimerkkinä muulle Euroopalle. Tätä edistääkseen Macron pyrkii lisäämään EU:n alueelle haluavien maahanpyrkijöiden uudelleensijoittamista Ranskaan. Kun ottaa huomioon Macronin todellisen kannatuksen, hän toimii uhkarohkeasti myös kotikenttänsä suunnalla.

On huomionarvoista, että Macron haluaa myös rahoitusta laajamittaiselle eurooppalaiselle hankkeelle kouluttaa ja integroida maahanpyrkijöitä. Riippumatta siitä, olisiko kyse EU-tason kautta kanavoitavasta rahoituksesta vai jäsenmaiden suorasta kohderahoituksesta, tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n jäsenmaat ja niiden veronmaksajat joutuisivat suuntaamaan hyvin paljon rahaa maahanpyrkijöiden kotouttamiseen.

Tämä raha olisi pois muista tärkeistä kohteista, joita rajallisten budjettien kanssa painivilla jäsenmailla kyllä riittää. Se saattaisi myös edistää siirtymää kohti EU:n omaa verotusoikeutta (suunnitelmassa jo mainitun hiilidioksidiveron lisäksi) osana hanketta tehdä “euroalueesta Euroopan globaalin taloudellisen vallan/voiman (power) sydän”.

Siihen liittyen, ”Kansallisten reformien lisäksi Eurooppa tarvitsee välineitä, joilla siitä tehdään kasvun ja vakauden alue, mukaan lukien budjetti, joka mahdollistaa yhteisten investointien rahoittamisen sekä vakautuksen taloudellisten shokkien yhteydessä”.

Voi olettaa, että ”kansallisia reformeja” tarvitaan avaamaan tietä Euroopan liittovaltiolle, jossa Saksa-Ranska -akseli tietyillä tapauskohtaisilla allianssikoalitioilla täydennettynä jyrää pienet jäsenvaltiot. Edes mahdollinen Pohjoismaiden yhteisrintama täydennettynä Baltian mailla ei riittäisi torjumaan tätä mahtijyrää.

Edelliseen liittyen, jos kantaa huolta suomalaisten äänen kuuluvuudesta kun yhä suurempi osuus asioista siirtyy pois kotimaisen kansanedustuksen piiristä, myös tämä Macronin hanke kannattaa huomioida: hän haluaa siirtää Brexitin jälkeen vapautuvat euroedustajanpaikat EU:n laajuisille poikkikansallisille listoille.

Tämäkin voidaan nähdä osana liittovaltiollistamisprojektia; ei ole vaikea kuvitella tulevaa siirtymää, jossa kansalliset puolueet korvataan kokonaan EU-eurooppalaisilla listoilla ja puolueilla, jotka toimivat EU:n parlamentissa. Kuinka monta meitä suomalaisia ja suomalaisia europarlamentaarikoita olikaan…?

Puheensa englanninkielisen tiivistelmän lopuksi Macron toteaa, että

”Aika, jolloin Ranska tekee esityksiä, on palannut […]”.

Hän vetoaa Schumanin julistukseen, josta EU:n omat ”Tietoa EU:sta” -sivut toteavat muun muassa seuraavaa:

”Schumanin julistus on Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämä asiakirja, jossa ehdotetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista. Yhteisön jäsenmaat yhdistäisivät hiilen ja teräksen tuotantonsa valvonnan.” […]

”Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys.” (Alleviivaus PM.)

Macronin (ja EU-piirien) hanke on osa keinotekoisesti ja poliittisesti tavoitehakuisesti luotua kiihkoa syventää EU:n integraatiota nopeutetulla aikataululla. Se tulee mitä ilmeisimmin tuottamaan täysin vastakkaisen reaktion EU-kansalaisten piirissä; läpinäkyvän kiihkeä monella politiikkalohkolla tavoiteltava syventäminen kohti liittovaltiota myös näkyy selvemmin ja ihmiset huomaavat, että heitä vedätetään.

Emmanuel Macronin slogan on: “Ainoa tapa, jolla turvaamme tulevaisuutemme, on rakentaa uudelleen (rebuild) suvereeni, yhdistynyt ja demokraattinen Eurooppa”.

Tämä iskulause kertoo kaiken, EU:n tulee olla suvereeni toimija, ei sen jäsenvaltioiden.

Petri Minkkinen

P.S. Voitte tutustua Macronin monitahoiseen aloitteeseen ja Tallinnan EU-kokouskutsuun näiden linkkien kautta:

– Macronin puhe ranskaksi: http://www.elysee.fr/declarations/article/initiative-pour-l-europe-discours-d-emmanuel-macron-pour-une-europe-souveraine-unie-democratique/

– Puheen tiivistelmä englanniksi: http://www.elysee.fr/assets/Initiative-for-Europe-a-sovereign-united-democratic-Europe-Emmanuel-Macron.pdf

– Puheenjohtaja Donald Tuskin kirje EU-johtajille ennen Tallinnan illallista ja kokousta: http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/council/tallinn-digital-summit/

– ”Ranskan presidentinvaalien lopullinen tulos selvillä – Macron sai 66,1 prosenttia äänistä. Äänestysinto laski ensimmäiseltä kierrokselta”, Keskisuomalainen, 8.5.2017, http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ranskan-presidentinvaalien-lopullinen-tulos-selvill%C3%A4-%E2%80%93-Macron-sai-661-prosenttia-%C3%A4%C3%A4nist%C3%A4/982463

– EU Schumanin julistuksesta: https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day/schuman-declaration_fi

Kuvat:

– Eetu, Isto ”Hyökkäys” (1899). Kuva: Museovirasto, Rauno Träskelin (Lehdistökuvia. Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Julkaistaessa on mainittava valokuvaajan nimi. Muu käyttö on kielletty). http://www.kansallismuseo.fi/fi/Image/17077/eetu-isto-hyokkays-maalaus-1899.jpg

– ”Justice”, Reference: P-001343/00-26, Date:01/11/1996, http://ec.europa.eu/avservices/photo/photoDetails.cfm?sitelang=en&mgid=4#33

pminkkin
Sitoutumaton Helsinki

Valtiotieteiden tohtori, tutkija, tietokirjailija ja Tiede- ja taideyhdistys KAKTUS ry:n puheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu