Petri Minkkinen Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia

SUOMEN NORDEA SIIRTYMÄSSÄ RUOTSIIN, PITÄISIKÖ ASIAKKAIDEN ÄÄNESTÄÄ RAHOILLAAN?

  • Suomen Yhdyspankin logo
    Suomen Yhdyspankin logo
  • Kansallis-Osake-Pankin logo
    Kansallis-Osake-Pankin logo

Pienomistajat voivat Nordean 17. maaliskuuta 2016 järjestettävässä yhtiökokouksessa nostaa kriittisen äänensä esiin ja jos joku suuromistaja pohtii asiaa hieman tarkemmin ja äänestää muutosta vastaan, Suomen Nordean asema voidaan turvata. Kun riittävän moni asiakas äänestää veloillaan tai rahoillaan, Nordea voidaan pakottaa luopumaan suomalaisen pankkitoiminnan alasajosuunnitelmastaan.

Nordea aikoo muuttaa Suomen, Norjan ja Tanskan tytäryhtiönsä sivuliikkeiksi. Samalla Suomen tytäryhtiön tase siirtyisi Ruotsiin ja Nordean valvonta siirtyisi Euroopan Keskuspankin (EKP) ja Suomen Finanssivalvonnan alaisuudesta Ruotsin pankkivalvojalle.

Näin kiteyttää tämän jo pidempään valmisteilla olevan hankkeen Kauppalehti artikkelissaan ”Nordean sivuliikehanke tiukkaan syyniin” (11.3.2016, 7A, Antti Lehmusvirta). Suomessa viranomaiset pitävät pankin valvonnan siirtämistä riskinä rahoitusvakaudelle ja EU:n komissio on varoittanut Ruotsia suurista asuntoluotoista yhdistettynä huimaan asuntojen hintojen nousuun sekä mahdolliseen pankkikriisiin (sama lähde).

Ruotsin finanssivalvonta ei vielä tiedä, onko tytäryhtiöiden muuttaminen sivuliikkeiksi hyvä vai huono asia. Sen pääjohtaja Erik Thedéen katsoo, että Ruotsin valvojan pitää saada vastaus kahteen kysymykseen: onko suunnitelma luotottajien kannalta huono asia ja ”onko se jollain tavalla huono asia yleisestä yhteiskunnallisesta näkökulmasta” (sama lähde).

Nordea Pankki Suomi Oyj:n oman vuoden 2015 vuosikertomuksen (sivu 3) mukaan tase oli tarkalleen ottaen 301 590 miljoonaa euroa ja vuoden nettovoitto oli 1,055 miljardia euroa. Vuosina 2011–2015 Suomen Nordean nettovoitto on koko ajan ollut noin yksi miljardi, plus miinus noin 180 miljoonaa euroa. (http://www.nordea.com/Images/35-104436/2015-12-31_Annual-Report-2015-Nordea-Bank-Finland_EN.pdf.)

Ilmiselvä ongelma syntyy siitä, että, kuten Lehmusvirta artikkelissaan toteaa, Nordea on Suomen rahoitusjärjestelmän keskeinen pankki, jonka 300 miljardin euron tase vastaa noin 60 prosenttia Suomen pankkisektorista.

Kyse on sekä taloudellisesti että symbolisesti merkittävästä hankkeesta, jolla merkittävä ellei jopa keskeinen osa suomalaista pankkihistoriaa siirtyisi tämän ruotsalaisen Tukholmassa pääkonttoriaan pitävän pankin paaluvarustusten sisään aikaisempaakin selkeämmin.

Nordea-pankin historia, pankin omin sanoin

Nordea-pankki kertoo kotisivuillaan, että ”Jatkamme entistäkin paremman Nordean rakentamista vahvalta pohjoismaiselta perustalta” (http://www.nordea.com/fi/tietoa-nordeasta/keita-olemme/nordean-asema/). Nyt käynnissä olevan organisaatiomuutoshankkeen myötä Nordeasta ei tulisi yhä pohjoismaisempi vaan yhä selkeämmin ruotsalainen pankki.

Historiastaan Nordea-pankki kertoo kotisivuillaan tiivistetysti näin:

”’Nordean juuret Pohjoismaissa yltävät syvälle - olemme auttaneet asiakkaitamme toteuttamaan unelmiansa jo lähes 200 vuoden ajan’. Nordealla on noin 300 edeltäjäpankkia, joista ensimmäiset perustettiin jo 1820-luvulla. Pankkien lukumäärä oli 1970-luvulla pienentynyt 80:een ja 1980-luvulla 30:een. 1990-luvulla jäljellä oli neljä pankkia, joista muodostettiin uusi pankkikonserni: 

• Nordbanken Ruotsissa 
• Merita Pankki Suomessa 
• Unibank Tanskassa 
• Christiania Bank og Kreditkasse Norjassa.”

(Katso myös Merita-konsernin vuosikertomus 1997, sivu 17, http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1997/fmerita.pdf.)

Nordea-pankki tarjoaa sivuillaan myös yhden version pohjoismaiden pankkijärjestelmän keskittymisestä muun muassa eri syistä johtuneiden fuusioiden kautta tässä kaaviossa (http://www.nordea.com/Images/35-33825/Nordea_family_tree.pdf).

Kuten kaaviosta näkyy, Nordean kantapankki Suomesta eli Merita muodostui kahdesta liikepankista, lähempänä ruotsinkielistä pääomaa olevasta Suomen Yhdyspankista ja suomenkielistä pääomaa edustavasta Kansallis-Osake-Pankista, jotka puolestaan olivat muodostuneet pitkästä kotimaisten pankkien fuusioitumisten eli keskittymisten sarjasta.

Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki olivat kaksi Suomen suurinta liikepankkia, jotka 1990-luvun laman ja pankkikriisin myötä liitettiin ruotsalaiseen Nordbankeniin, joka oli silloin Ruotsin neljänneksi suurin pankki (Prnewswire, 13.10.1997, http://www.prnewswire.com/news-releases/merita-bank--nordbanken-ratings-on-spwatch-77535927.html). Tältä pohjalta ei ole lainkaan yllättävää, että Nordean Suomen toiminnot ovat jatkuvasti olleet Nordean kannattavinta liiketoimintaa.

Minä ja pankki

Itse olen käytännössä elänyt ja kasvanut Suomen Yhdyspankin rinnalla. Isäni oli käytännössä katsoen koko työuransa saman pankin palveluksessa, ensin Pohjoismaiden Yhdyspankissa ja sitten sen seuraajassa Suomen Yhdyspankissa, toimien konttorinjohtajana ensin Helsingin Pitäjänmäessä ja sittemmin useassa saman kaupungin Hämeentien varrella sijainneessa SYP:n konttorissa. Eläkkeelle hän ehti jäädä juuri sopivasti pari vuotta ennen pankkikriisiä.

Vaikka minulla oli nuorena tili myös Kansallis-Osake-Pankissa (jossa olin yhden kesän myös kesätöissä), Postipankissa ja yhdessä vaiheessa myös Helsingin Suomalaisessa Säästöpankissa ja sittemmin myös Aktiassa, pääasialliset tili-, laina- ja säästöasiani olen aina hoitanut Suomen Yhdyspankissa ja sittemmin Nordeassa. Jos Nordean nykysuunnitelmat toteutuvat, en ole lainkaan varma, että haluan enää jatkaa Nordean asiakkaana ja pienosakkaana.

Nalle ja pankki

Björn ”Nalle” Wahlroos, talouselämän osalta myös Suomen Yhdyspankin kasvatti, onnistui 1990-luvun ajanhengen mukaisesti vakuuttamaan valtiota edustavan II valtionvarainministerin, Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen siitä, että hänelle kannattaa antaa miljardi markkaa (Minkkinen 2009, 16 & 84). Itse pidin tätä Nallen toimena eettisesti paheksuttavana ja valtion taholta hölmönä, mutta tyhmähän ei ole, kuten sanonta kuuluu, se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Björn Wahlroos on kyllä onnistunut nostamaan Sampo Oyj:n Nordean suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi, joka omistaa 21,3 prosenttia Nordean osakkeista (helmikuun 2016 tieto, http://www.nordea.com/fi/investor-relations/nordean-osake/shareholders/).

Tosin valtion omistusyhtiö Solidium Oy omistaa Sampo Oyj:stä vain 11,90 prosenttia ja muutamat kotimaiset ”järjestelmäyhtiöt” hieman lisää, joista selkeästi suurin on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,35 prosentin osuudellaan. Nalle itse omistaa 2,10 prosenttia ja 20 suurinta omistajaa yhteensä 25,94 prosenttia (29.2.2016 tieto, http://www.sampo.com/fi/osake/suurimmat-osakkeenomistajat/).

Toisaalta Björn on itse siirtänyt kirjansa Ruotsiin (katso esimerkiksi http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000807152.html) ja ainakin varallisuusmielessä nousukkaana, jos kohta virkamiesruhtinas Bror Arne Napoleon ”Buntta” Wahlroosin poikana (https://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos), hän on ryhtynyt kaveeraamaan arvonsa mukaisessa Ruotsin kuninkaallisessa seurassa (katso esimerkiksi http://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/2014112718872230_kg.shtml).

Nalle on selvästi toteuttanut isänsä raivaamaa linjaa, koska Kansallinen Biografiakeskus tietää kertoa kauppa- ja teollisuusministeriön pitkäaikaisesta kansliapäälliköstä ”Buntasta”, että ”Virkakaudellaan hän edisti teknologiaa, ajoi säätelyn purkamista ja raivasi tietä valtionyhtiöiden yksityistämiselle” (http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/806/).

Pitäisikö meidän ymmärtää Nordean, jonka hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on, halu tulla umpiruotsalaiseksi, ennemminkin tältä pohjalta kuin liiketaloudellisten perusteiden tai Ruotsin euroalueeseen kuulumattomuuden pohjalta. Vai onko Björn jopa niin kaukonäköinen, että siirtämällä kirjansa ja Suomen Nordean Ruotsiin, hän turvaa oman asemansa ja myös pankin aseman mahdollisen Venäjän aggression varalta?

Oli miten oli ja ottamatta kantaa Björnin patrioottisuuden asteeseen – ja lainkaan väheksymättä Suomen sotilaallista ja henkistä maanpuolustuskykyä ja -halua – myös taloudellinen itsepuolustus ja sitä tukeva tervejärkinen ajattelu on tarpeen. Jos Nordean suunnitelmat toteutuvat, Suomen suurimpien liikepankkien historia päättyy tältä erää Ruotsiin.

Missä mennään, mitä pitäisi tehdä?

Nykymaailmassa, jossa finanssipääoma varsin pitkälti pyörittää maailmaa, ainakin toistaiseksi ja ei niin yksin kuin vielä muutama vuosi sitten, ei ole mielekästä ryhtyä raha- ja pankkiasioiden vasallivaltioksi – ainakaan sen enempää kuin Suomi 1990-luvun jäljiltä jo on – vaan pyrkiä turvaamaan kotimaisessa omistuksessa ja kotimaisen sääntelyn piirissä oleva pankkitoiminta.

Vielä on kuitenkin muutama kotimainen vaihtoehto, joista suurin on tietenkin Osuuspankki Ryhmä, joka on sen omien tietojen mukaan Suomen suurin finanssiryhmä. Edelleen, ”Talousmedia Bloomberg arvioi OP Ryhmän heinäkuussa 2015 Euroopan vahvimmaksi pankiksi” (https://www.op.fi/op/op-ryhma/op-ryhma?id=80100&srcpl=1).

Joitakin liikepankkiasiakkaita saattaa osuuspankkitoiminta vieroksuttaa, mutta he voivat silti pohtia, onko kotimainen omistus ja hallinta silti tärkeämpää kuin omistusmuoto. Osuuspankit selvisivät joka tapauksessa terveen konservatiivisen pankkipolitiikkansa ansiosta 1990-luvun pankkikriisistä.

Vaihtoehtoisesti tarjolla on lamasta ja pankkikriisistä selvinneitä säästöpankkeja, kuten Nooa tai Aktia, tai Ålandsbanken, joka ainakin valtiollisesti ja juridisesti kuuluu Suomeen.

Näin ollen kehotan Nordean osakkeenomistajia nostamaan tämän kysymyksen esiin Nordean yhtiökokouksessa. Pienomistajat voivat nostaa kriittisen äänensä esiin ja jos joku suuromistaja pohtii asiaa hieman tarkemmin ja äänestää muutosta vastaan, Suomen Nordean asema voidaan turvata.

Jokainen Nordean velallinen, vaikkapa asuntovelallinen, jokainen palkkatiliään, säästöjään tai sijoituksiaan Nordean kautta hoitava voi myös ilmoittaa henkilökohtaiselle pankkineuvojalleen (tai isomman pussin haltijana henkilökohtaiselle varainhoitajalleen), että en hyväksy Nordean ruotsalaistamista.

Jos parhaiten tuottavat suomalaiset velat, palkkatilit, säästöt ja sijoitukset ovat vaarassa jäädä Suomeen ja suomalaisiin kotimaisiin pankkeihin, Nordea todennäköisesti toimii järkevästi, eikä toteuta ruotsalaistavaa muutoshankettaan. Nordea ilman merkittävintä ja tuottavinta varallisuuttaan – eli suomalaista – olisi huomattavasti nykyistä mitättömämpi ja vähemmän tuottoisa pankkiyritys.

Kun riittävän moni äänestää veloillaan tai rahoillaan, Nordea voidaan pakottaa luopumaan kotimaisen pankkitoiminnan alasajosuunnitelmastaan.

Tiedoksi: Nordean yhtiökokous järjestetään 17. maaliskuuta 2016, kello 13.00 alkaen. Paikka on City Conference Centre, Folkets Hus, Barnhusgatan 12–14, Stockholm (http://www.nordea.com/en/investor-relations/calendar-and-events/Annual-General-Meeting/).

Osallistuisin itsekin mielelläni ja voisin pitää siellä myös puheen tästä aiheesta, mutta töiden takia en pysty matkustamaan Tukholmaan tuona päivänä ja tuohon aikaan. Näin lienee asianlaita monen muunkin pienomistajan suhteen, mutta te jotka pystytte, menkää ihmeessä.

Petri Minkkinen

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, tutkija, tietokirjailija ja Tiede- ja taideyhdistys KAKTUS ry:n puheenjohtaja

Lähde: Minkkinen, Petri (2009) Suomen tila - Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Helsinki: KAKTUS (http://www.kaktusyhdistys.fi/.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''SUOMEN NORDEA SIIRTYMÄSSÄ RUOTSIIN, PITÄISIKÖ ASIAKKAIDEN ÄÄNESTÄÄ RAHOILLAAN?''

Millä rahoilla?

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Jos sattuu olemaan Nordealle velkaa tai hoitaa Nordean kautta palkka- ja muut tiliasiat, säästöt tai sijoitukset niin niillä. Jos ei mitään sellaista suhdetta Nordean kanssa ole tai ei ylipäätään ole rahaa tai velkaa niin sitten se ei onnistu. Ääntä voi asian tiimoilta silti pitää.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Itse olen jo aikoja sitten vaihtanut asioinnit nordeasta pois.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen Vastaus kommenttiin #12

Asia selvä, ennakoit ehkä tulevaa kehitystä.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #17

Ilmassa on ollut jo pitkään aikaa jotain.

Timo Hakkinen

Ei Nordea ole ainoa ruotsalainen yritys, joka takoo rahaa Suomesta ja kotiuttaa
voitot lähes veroitta. Sonera, Sandvik, StoraEnso, SSAB, If ym.
Ehkä härskein on StoraEnso, jonka kannattavin osuus on Suomessa, mutta ei maksa veroja ollenkaan Suomeen. Suomi alkaa täyttää kaikki Banaanivaltion tunnusmerkistön, voitot valuvat veroitta ulkomaille, puolen miljoonan halpatyövoimareservi kamppailee vähistä työpaikoista, joiden palkalla ei tule toimeen ja merkittävä osuus viennistä on matalan jalostusarvon tuotteita sekä
raakaaineita.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Näinhän se pitkälti on. Kotimainen pääoma, niin yksityinen kuin julkinenkin, ei ole hoitanut asiaansa tässä suhteessa hyvin vaan hyvin kehnosti ja lyhytnäköisesti. Asioihin voi silti yrittää vaikuttaa ja tämä Nordea-asia on nyt hyvin ajankohtainen.

Matti Motti

Kevyt asiavirhe kommentissa.

Nordea oli esim 2013 Suomen SUURIN yhtiöveronmaksaja.

If on myös Suomen suurimpien yhtiöveronmaksajien joukossa. If on Sammon 100% omistama, joten Suomen valtio on sen suurin omistaja.

Sitten vailla perustetta heitetään, että "kotiutetaan tuloja vailla veroja".
http://www.hs.fi/talous/a1414984925689

Näihin verooihin kaikki palkkaverot päälle. Sekä välilliset verot. Nordea jättää muuten Suomeen takuurahaston varat muiden pankkien hyväksi.

Sivulike muuten jatkaa yhtiöverojen maksua Suomeen Suomessa verotettavasta tuloksestaan samaan malliin.

SDP nosti muuten mahdollisuuden verottaa finanssialan maksamia palkkoja - suora isku finanssialan työllisyyteen. Semmonen työväenpuolue.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Hei Matti ja kiitos kommenteista ja lisätiedoista. Se, että Nordea on yhtiöverotilastojen kärjessä on luonnollisesti jo jälki-Nokia aikaa. Toisaalta vaikka If on Sammon 100 prosenttisesti omistama, Suomen valtion omistusyhtiö Solidium Oy omistaa Sammosta vain 11,9 prosenttia.

Tuosta demarien esityksestä en tiennytkään, osaatko sanoa, kohdistuiko se koko finanssialaan mukaanlukien myös kassatoimihenkilöt vai oliko se kohdistettu finanssialan suurituloisimpaan osaan?

Matti Motti Vastaus kommenttiin #14

Kuuluuko valtion sitten omistaa yrityksiä vai miksi Solidiumin osuus Sammossa on "vain"?

Sammon omistusta on myyty ja haudattu raha Talvivaaraan. VAltion yrityksissä on se vika, että ne tuottavat tappiota.

Kyllä, Tanskassa tuollainen vero on, Ruotsiin sossut suunnittelevat ja meidän tollot seuraa perässä. Suora kulu combined ratioon ja leikkauksia tulee. Työllisyydestä. ei se vero erottele hyvin palkattuja - eihän heiltä niin paljoa tuottoa kertyisi. Peruste on, että kerätään alvin sijaan.

Jo nyt autovakuutuksessa yksityishenkilö maksaa lähes 40% välillisiä veroja (vakuutusmaksuveroa ja arvonlisäveroa). Pistetään siis vähän lisää.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen Vastaus kommenttiin #19

Olen sitä mieltä, että valtio-omistus on hyvä asia monilla strategisilla sektoreilla, turvaamaan koko maan kehitystä ja asuttavana pysymistä, millä on myös olennainen maanpuolustusulottuvuus ja ehkä vähän muutenkin. Katson myös, että joissain hyvin mietityissä ja tarpeellisissa tapauksissa voidaan myös perustaa uusia valtio-omisteisia yrityksiä. On sitä paitsi illuusio, myös tietoisesti rakennettu sellainen, että valtionyhtiöt tai valtio-omisteiset yhtiöt tuottavat aina tappiota, monestihan hyvin päinvastainen on totta.

Kiitos tästä verotiedosta. Jos ja kun verolla ei sen tyyppisiä ole tasaavia vaikutuksia, pidän sitä huonona ajatuksena. Etenkin jos se koskee myös tavallisia kassaneitejä ja -miehiä, se on epäoikeudenmukainen, koska se kohtelee yhtä alaa - joka tosin voi olla hyvin lukratiivinen - eri tavoin kuin muita aloja ja niiden samantasoisia työntekijöitä. Jos finanssisektoria halutaan erityisverottaa, siihen löytyy kyllä järkevämpiäkin tapoja. ALV:ista olen ylipäätään sitä mieltä, että se on liian korkealla tasolla ja monessakin mielessä haitallinen tasavero.

Timo Hakkinen Vastaus kommenttiin #14

Nordea maksoi vuoden 2011 1300 miljoonan tuloksesta veroja alle kymmenen prosenttia
vuoden 2012 tuloksesta 1400 miljoonaa kahdeksan prosenttia.

Villakoiran ydin on kuitenkin, että voitot on kerätty Suomesta ja nämä voitot
valuvat ulkomaille, kuten banaanivaltioista yleensä.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen Vastaus kommenttiin #24

Banaanivaltiopointti on hyvä, siihen suuntaan se on ollut minunkin mielestäni menossa. Eli esimerkiksi tässä Nordea-tapauksessa olisi nyt mahdollista torjua tätä hyvin ikävää ja loppupeleissä vaarallista banaanivaltiotendenssiä.

Timo Hakkinen

Uudempia tilastoja ei minulla ole käytössä, mutta pysyn kannassani, että Nordea
kotiuttaa voitot lähes veroitta. Nordean maksamista osingoista ei kerry edes sen vertaa kuinyhteisöveroista Suomen verottajalle.

HS:stä kopioitu artikkeli

Verovuonna 2011 Nordea maksoi noin 1 300 miljoonan euron tuloksestaan veroa vajaat 10 prosenttia ja vuotta myöhemmin yli 1 400 miljoonan tuloksestaan veroa hieman yli kahdeksan prosenttia. Prosentit ovat huomattavasti pienemmät kuin kyseisten vuosien yhteisöveroprosentit. Vuonna 2011 yhteisöveroprosentti oli 26, ja vuodeksi 2012 prosentti laskettiin 24,5:een.

Mitä tulee palkkaveroihin käsittääkseni kaikki riippumatta työnantajasta, joutuvat
maksamaan veronsa.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen Vastaus kommenttiin #23

Hyvä, kannassaan kannattaa pysyä, jos on perusteita asialleen. Näin toimin itsekin tutkijana, mutta olen valmis muuttamaan kantaani jos ilmenee uusia todisteita siitä, että joku eri tai uusi näkökulma on oikea. Tähän ei ole oikeastaan koskaan tarvinnut mennä. Näillä tiedoilla näyttäisi siltä, että olet oikeassa. En tunne niin hyvin Suomen ja Ruotsin välisiä verosopimuksia tai sitä, miten EU:n tai jonkun muun kansainvälisen tahon tai sopimuksen säädökset vaikuttavat siihen. Siellä voi olla jotain, mikä selittää tämän eron, tai sitten ei.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"SUOMEN NORDEA SIIRTYMÄSSÄ RUOTSIIN, PITÄISIKÖ ASIAKKAIDEN ÄÄNESTÄÄ RAHOILLAAN?"

Tämä on kyllä tullut mieleen. Onhan parempi, että käyttämänsä pankin voitot jäävät Suomeen. Kyseessä olisi samanlainen ratkaisu kuin "Osta suomalaista, käytä kotimaista" -ohjeen noudattaminen.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Hyvä juttu, toivottavasti se on tullut mieleen myös monelle muulle!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kysymyksessä lienee Nordeassa tapahtuvasta suuremmasta järjestelystä joka merkitsee Nordean tytäryhtiöiden muuttamisesta sivuliikkeiksi Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.

Nordean taloudellisen aseman valvonta siirtyy toimenpiteellä Euroopan Keskuspankilta Ruotsin rahoitusvalvonnalle. Sivuliikemallissa Nordean suomalaiset talletukset siirtyisivät korvattavaksi Ruotsin talletussuojajärjestelmästä.

Verotuksen osalta Suomi voisi jatkaa Nordean elinkeinotulon verottamista Suomessa harjoitetun liiketoiminnan osalta.

Nordean tavoitteena on välttää kaavailtu emu maiden pankkiunioni jonka tavoitteeksi ehdotetaan pankkiunionimaille yhteisvastuuseen perustuvaa talletussuojajärjestelmä, josta korvattaisiin tallettajien saatavat minkä tahansa pankin mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa.

Vaikka olen EU myönteinen, niin en koe kuitenkaan ongelmaksi, että rahavirtani kulkee edelleen tulevan Nordea Suomen sivuliikkeen kautta ja tyydyn Ruotsin talletussuojajärjestelmään.

Suuremmilla toimijoilla voi olla erilainen käsitys Nordean toimista. Aika näyttää, mutta tämä arvelluttaa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457676375731

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Asia selvä, kiitos kommentista. Äänestin EU-kansanäänestyksessä EU-jäsenyyden puolesta ja pidän monia siihen liittyviä asioita myönteisinä. Viime vuosina olen kyllä ollut huolissani EU:n kehityksen suunnasta, etenkin unionin kiihtynyttä keskittämispolitiikkaa ja liittovaltiohankkeen selvää nopeuttamista pidän ongelmallisina asioina. Kuten myös EU:n lisääntyvää halukkuutta puuttua jäsenmaiden asioihin ja siihen liittyvää pakotuspolitiikkaa. Suhtautumiseni pankkiunioniin on kahtalainen, yhtäältä ymmärrän halun lisätä pankkien vastuunalaisuutta mutta toisaalta pankkiunioni edustaa myös EU:n keskittymistendenssiä. Itse pitäisin Suomen Nordean edelleen tytäryhtiönä ja säilyttäisin valvonnan Suomessa.

Kiitos linkistä Hesarin eiliseen pääkirjoitukseen, en ollut sitä lukenut, koska HS ei tule minulle juuri tällä hetkellä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Verotuksen osalta Suomi voisi jatkaa Nordean elinkeinotulon verottamista Suomessa harjoitetun liiketoiminnan osalta."

Vaikka näin olisikin, on varsin helppoa siirtää tulokset konsernin sisäisin järjestelyin Suomesta Ruotsiin.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Niinhän sitä tavataan tehdä etenkin suurissa kansainvälisissä ja "globaaleissa" yrityksissä. Varmaankin se riippuu myös siitä, kumpi verottaa kovemmin, Ruotsi vai Suomi. Ainakin yhtiöveron Suomi laski jo alle Ruotsin tason.

Matti Motti

Kiva kun se on niin helppoa. Ei tarvita verokonsultteja ollenkaan. Eikä kv. yrityksiltä vaadittavista siistohinnoitteludokumenteistä ei ole mitään apua.

Sokerina pohjalla: Ruotsin vero on 22%, Suomen 20%.... Ettei veroprosentti ole siirron syy.

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen Vastaus kommenttiin #20

Kyllähän verokonsultointi ja niin yritysten kuin yksityisten ihmisten ammattilaisavustettu verosuunnittelu on ollut ihan selkeä kasvusektori.

Ruotsilla on ainakin perinteisesti ollut tuon kahden prosentin verran suurempi houkuttelevuus kuin Suomella. Tämä ei sinänsä ole kommentti alhaisen tai Ruotsia alhaisemman yhtiöveroprosentin puolesta.

Jukka Laine

Entä jos Nordean osakekurssi nousee ja arvo lisääntyy, kun se eroaa yhteiseurooppalaisesta pankkien velkakolhoosista, joka on synnytetty poliittisin eikä liiketaloudellisin perustein?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jukka Laine

Todennäköinen skenario. Enemmän puolesta kuin vastaan. Noteeraus säilyy kuitenkin Nasdaq OMX Helsinki listalla. Helsingissä EUR ja Tukholmassa SEK.

Nordea on yhtiöoikeudelliselta kotipaikaltaan tälläkin hetkellä ruotsalainen yhtiö, vaikka osakkeella käydäänkin kauppaa rinnakkaislistauksella myös Helsingin pörssissä. Nordean maksamat osingot ovat yhtiön oikeudellisen kotipaikan perusteella olleet tähänkin asti ruotsalaisia.

Ulkomaisten osinkojen tapauksessa pörssiyhtiön kotivaltiolla on oikeus pidättää osingosta lähdevero, jonka suuruus riippuu maakohtaisista tekijöistä ja Suomen kanssa solmituista verosopimuksista. Ruotsin kanssa lähdeverona sovelletaan tällä hetkellä 15 %:n verokantaa. Tämän jälkeen sijoittaja saa yleensä lähdeveron hyvityksen lopullisessa verotuksessaan.

https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Ulkomailta_saadut_osingot_ja_arvopaperie(11814)

Käyttäjän pminkkin kuva
Petri Minkkinen

Tämä on toki mahdollista, onhan Nordea hyvässä kunnossa verrattuna valtaosaan eurooppalaisista pankeista. Tosin maailmantalouden tuleva kehitys, jota kaikki eivät näe tällä hetkellä kovin valoisana, vaikuttaisi todennäköisesti myös Nordean kurssikehitykseen. Artikkelissani nousivat esiin myös Suomen ja Ruotsin finanssivalvojien huolenaiheet ja EU:n komission varoitukset.

Toimituksen poiminnat